Mitä kuntotarkastus sisältää?
Kuntotarkastus on lähtökohtaisesti ja pääosin aistinvarainen tarkastus. Siinä käydään koko talo läpi perusteellisesti.
Kuntotarkastuksessa tarkastetaan muun muassa vesikate, vesikaton varusteet, ullakkotilat, ullakon putkistot, rännit ja syöksyt, sadevesijärjestelmä, julkisivut, ikkunat, ovet, sokkeli, sokkelin vierusta, salaojitus, maanpinnan kallistukset, rakennuksen korkeusasema, kaikki sisätilat, lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, vesi- ja viemäri, sähköt. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia.
Milloin kannattaa teettää kuntotarkastus?
Kuntotarkastus kannattaa teettää kiinteistökauppatilanteissa. Kuntotarkastus voidaan suorittaa ennen kuin kiinteistö laitetaan myyntiin tai sitten kun potentiaalinen ostaja on selvillä.
Kuntotarkastus voidaan teettää myös kiinteistön suunnitelmallista kunnossapitoa varten. Se on järkevää, etenkin jos kyseessä on ennen vuotta 2000 rakennettu talo.
Sisältyykö kuntotarkastukseen kosteusmittaukset?
Kyllä sisältyy.
Kuinka kauan kuntotarkastuksen tekeminen kestää?
Kesto riippuu tarkastuksen työläydestä. Yleensä kuntotarkastus kestää kaksi – kolme tuntia paikan päällä.
Paljonko kuntotarkastus maksaa?
Alalla on monenlaisia kuntotarkastuspalveluiden tarjoajia. Vakiintuneet ja luotettavat toimijat ovat hinnoitelleet tarkastukset yleensä noin 1400-1800€ arvoisiksi. Meidän hinnasto on nähtävillä hinnasto-sivulla.
Kuka maksaa kuntotarkastuksen?
Asuntokauppatilanteissa on tavallisinta, että kuntotarkastus maksetaan puoliksi ostajan ja myyjän kesken. Sen voi maksaa myös ostaja tai myyjä, sillä se on heidän välillä sovittavissa oleva asia.
Sisältääkö kuntotarkastus aina samat tarkastettavat asiat riippumatta yrityksestä, joka sen tekee?
Ei. Täten tuleekin ottaa tarkastuksen sisältö huomioon. Käyttämällä AKK FISE -sertifioitua toimijaa, voit olla varma, että sisältö on riittävän kattava.
Mikä on oleellista kuntotarkastuksessa?
Tärkeintä on, että talon kunto on selvillä tarkastuksen jälkeen. Oleellisia eivät ole naarmut tai muut pienet asiat, vaan remonttitarpeet sekä välittömät että tulevat lisätutkimustarpeet, talon riskipaikat jne. tulee olla selvillä kuntotarkastuksen jälkeen.
Saadaanko kuntotarkastuksessa rakennuksen kunto selville?
Jos tarkastus tehdään laadukkaasti sertifioidun tarkastajan toimesta, on todennäköistä, että riskipaikat tunnistetaan, tehdään tarpeen mukaiset lisätutkimukset ja saadaan todellinen kunto selville. Usein se edellyttää rakenteiden avaamista ja materiaalinäytteiden laboratorioanalyysiä.
Milloin tehdään lisätutkimuksia?
Jos havaitaan riskirakenteita, suositellaan aina lisätutkimusten tekemistä. Myös muissa tapauksissa voidaan tehdä lisätutkimuksia, jos havaitaan poikkeavuuksia ja tarkastaja katsoo lisätutkimuksen tarpeelliseksi.
Milloin tehdään rakenneavauksia; voidaanko niitä tehdä kuntotarkastuksen yhteydessä?
Rakenneavauksia voidaan tehdä kuntotarkastuksen yhteydessä.
Mikä on valesokkeli?
Valesokkeli tarkoittaa sitä, että puurunko ulottuu ulkopuolelta näkyvää sokkelia alemmaksi. Usein puurunko ulottuu tällaisissa tapauksissa lattian pinnan alapuolelle. Tällöin on riski, että maaperän kosteus pääsee puurungon alaosiin, jolloin voi aiheutua vaurioita. Tällaisen rakenteen korjaaminen on yleensä työlästä ja kallista.
Kuntotarkastuksissa tulee aina havaita, jos kohteessa on valesokkelirakenne. Siihen suositellaan aina lisätutkimuksia eli perusteellista rakenneavausta (tarvittaessa useampiakin) ja tarvittaessa materiaalinäytteiden laboratoriotutkimuksia.
Kannattaako homekoiratarkastus teettää?
Etenkin, jos talossa on riskirakenteita mm. valesokkeli tai puukoolattu lattia, on homekoira hyvä apu.
