1. Kuntotarkastajan valinnassa on hätiköity
Kuntotarkastajan valinta on kriittinen osa kuntotarkastusta. Tarkastuksia voi tarjota kuka tahansa ja sisältö ja toimintatapa voi olla mitä tahansa.
Kuntotarkastajalla tulisi olla riittävä koulutus, sekä laaja ja monipuolinen kokemus kuntotarkastuksista. Tärkeää on olla sekä käytännön koulutusta alalta, että akateemista koulutusta. Tarvitaan myös riittävän laaja ja monipuolinen työkokemus: tekemällä ja näkemällä oppii huomioimaan asioita, joita kaikki eivät osaa huomioida. Kuntotarkastuksiin on myös asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) FISE-sertifiointi, eli kuntotarkastajan on mahdollista suorittaa AKK FISE -kuntotarkastajan sertifikaatti. Varmista, että henkilöllä joka talon tarkastaa, on se.
Muista myös, että tarkastuksen suorittaa aina vain yksi ihminen, ei yritys. Oleellista on juuri tuon yhden henkilön osaaminen, kokemus ja luotettavuus. Jos ostat kuntotarkastuksen suurelta yritykseltä, tulisi aina selvittää erikseen, kuka tarkastajista tulee kuntotarkastusta tekemään. Yksityisyrittäjältä ostettaessa tätä ongelmaa ei ole, vaan kuntotarkastukset ja asiakaskokemukset ovat suoraan yhteydessä tähän yhteen henkilöön ja varmuus laadusta on parempi.
2. Kuntotarkastukseen ei ole valmistauduttu ohjeiden mukaisesti
Esimerkiksi suihkun käyttökielto on vähintään vuorokauden ennen tarkastusta, lattiakaivot tulee puhdistaa, salaojan tarkastuskaivo olisi hyvä olla auki, jos sellainen on. Taloa ei pitäisi tuulettaa ennen tarkastusta. Talon historia olisi hyvä olla tiedossa tarkastuksen aluksi.
Lisäksi tarkastajalla tulee olla pääsy kaikkiin kaikkiin tiloihin, eli esim. ullakolle ja vesikatolle täytyy päästä. On myös huomioitava, ettei tavaraa ole niin paljoa, että riittävää näkyvyyttä ei saada pintoihin.
3. Riskirakenteita ei huomioida
Riskirakenteita, jotka tarkastaja havaitsee, ei tutkita jostain syystä. Kuntotarkastaja katsoo joskus suositeltavaksi tehdä rakenneavauksia ja lisätutkimuksia, jotka tulisi ehdottomasti tutkia. Yleensä tämä syy on se, että omistaja ei anna lupaa tähän tai ostaja ei katso lisätutkimuksia tarpeellisiksi. Ostajana on tärkeä vaatia myös riskirakenteiden lisätutkimukset. Riskirakenteita ovat mm. valesokkelit, vanhemmat puukoolatus kellarin seinät, puukoolatut lattiat ja niin edelleen.
4. Edelliset remontit tai niiden dokumentointi on puutteellista
Taloon on tehty kattavat remontit, pinnat on laitettu hyvään kuntoon, mutta tehtyjä remontteja ei ole dokumentoitu riittävästi, ne on suoritettu väärin tai niistä annetaan väärää tietoa.
5. Omistaja antaa väärää tietoa esim. alkuhaastattelussa.
Omistaja voi antaa väärää tietoa tahallaan tai tahattomasti, esimerkiksi jos kaikkia tiedossa olevia kiinteistön riskejä ei ole tuotu ostajan tietoon. Tähän auttaa kuntotarkastuksen hankkiminen.
Muista aina kysyä kuntotarkastajan raportin jälkeen, jos jokin asia jää mietityttämään. Insinööritoimisto Capri tekee aina selkeän ja kattavan raportin, sekä selventää mielellään asiakkaalle epäselväksi jääneitä kohtia
